Yrittäjän ajatuksia Harhaisia pohdiskelujani maailman menosta...

Carunan osto ja myynti - mikä on totuus hinnankorotuksista?

Caruna on tuottanut keskimäärin 240 miljoonan liikevaihdolla mukavat 70 miljoonaa voittoa viime vuosina, mikä on kaukana huonosta liiketoiminnasta. Toisaalta Carunan ostaja maksoi 2550 miljoonaa sähköverkoista 2013. Mutta miltä tämä näyttää sijoittajan - ja hallituksemme - näkökulmasta?

Vastaus riippuu ostajan tuottovaatimuksesta, sillä kaupoissa pääomasijoittaja käyttää lähes poikkeuksetta muiden rahoja. Niille omistaja haluaa tuottoa eli korkoa. Toisaalta, vaikka sijoittaja käyttäisi omia rahojaan, on niilläkin joku korkovaatimus. 

Oletetaan siis että tuottovaatimus on hieman pitkän aikavälin inflaatiota korkeampi, eli 2,5%. Tällöin sijoittaja saa omansa pois n. 150 vuoden jälkeen. Ei kuulosta järin hyvältä diililtä, ja tuollaisesta salkunhoitaja saanee kenkää nopeammin kuin Finavialle johdannaisia ostava rahoituspäällikkö. 

Lienee siis järkevää olettaa, että raha halutaan takaisin nopeammin, ja sen odotetaan tuottavan paremmin. Laitetaan koroksi maltilliset 6% ja kestoksi 20 vuotta; sijoittajamme kun on kärsivällinen kaveri.

 

Kysymys kuuluu: kuinka paljon hintoja pitää nostaa, jotta sijoittajamme on tyytyväinen?

 

Laskelman helpottamiseksi oletamme yrityksen kulurakenteen pysyvän samana, ja kasvatamme voittoa tasaisesti vuodesta toiseen.

Kun voitto kasvaa 13% joka vuosi, on sijoittaja saavuttanut tavoitteensa. Toisaalta yrityksen inflaatiokorjattu liikevaihto on tuplaantunut 12 vuoden jälkeen, ja 20 vuodessa se on 2,75-kertainen. Jos oletamme että yhtään uutta asiakasta ei tule, maksavat nykyiset asiakkaat siirrostaan tuolloin 2,75 kertaa kovemman hinnan.

Entä jos sijoittajamme haluaa kovemman tuoton, vaikkapa 10% ja rahansa 10 vuodessa takaisin? Tällöin voiton tulee kasvaa joka vuosi 42% jolloin 10 vuoden jälkeen asiakas maksaa n. 6,5-kertaisen hinnan. Tietenkin nämä ovat nopeita laskelmia, jotka perustuvat alussa mainittuihin lukuihin, ja oikean analyysin tekeminen on huomattavasti työläämpää. Siksi laskelmia ei tule ottaa liian tosissaan. Jotain osviittaa se kuitenkin antaa ostajan ajatusmaailmasta.

 

Pointtini on, että miten naiivia oli hallitukselta kuvitella, ettei hinnankorotusta tulisi? Vai tiedettiinkö tämä, ja ainoastaan todettiin että valtion kassaan tarvitaan rahaa. Veikkaan tässä jälkimmäistä; kovat ajat vaativat kovia ratkaisuja.

Siksi mietin, että mitä TTIP-sopparin investointisuoja tuo tullessaan. Että voiko tulevaisuudessa tällaisen kaupan jälkeen valtio enää korjata tilannetta lainsäädännöllä? Siis näin kuten Olli Rehn tänään mietiskeli. Ja toisaalta, jos tilanne lainsäädännöllä muutetaan kaupan jälkeen, niin missä on ostajan suoja?



Vaikeita asioita. Mitä mieltä sinä olet?

 

ps. laskelmat löydät täältä

 

edit 2.2.2016: lisätty linkki TTIP-sopimuksen investointisuojaan

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (60 kommenttia)

Käyttäjän LauriFinr kuva
Lauri Finér

Carunan verosuunnitteluun liittyy kanssa hupaisa vivahde. Tai ainakin tällainen teoria.

Carunahan on tehnyt sähkön siirtohinnoilla jo ennen hinnankorotuksiakin tuntuvat voitot, joista se on maksanut Ylen mukaan tosi vähän veroa. Tämä on onnistunut siten, että Carunan osakkeet ostettiin suomalaisen holdingyhtiön nimiin velkarahalla. Veloista maksetut korot voitiin vähentää Carunan liiketoiminnan verotettavasta voitosta. Ks. tarkemmin:
http://yle.fi/…/yhtio_teki_50_miljoonan_euron_voito…/8638094

Carunan omistavat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva ja Elo (yht. 20 %) sekä kaksi ulkomaista pääomasijoittajaa (yht. 80 %). Molemmat ulkomaiset pääomasijoittajat ovat pääosin ulkomaisten eläkerahastojen omistuksessa.
http://www.kauppalehti.fi/…/carunassa-valtaa-pitav…/Zy8J6Xqv
http://realestate.ipe.com/news/infrastructure/firs...

Eläkeyhtiöillä on suuret pääomat, joten velkarahoitus perustuu näissä tilanteissa usein veron välttelyyn. Verohyöty on maksimaalinen, koska eläkeyhtiöt eivät yleensä maksa veroa voitoistaan. Operatiivinen yhtiö siis vähentää korkokulut, mutta kukaan ei maksa vastaavasta tulosta veroa. Ei ainakaan paljoa.
http://www.finnwatch.org/images/pdf/elke_postfinal...

Eläkevakuutusyhtiöt hyötyvät, koska lyheällä tähtäimellä niiden sijoitustuotot kasvavat verohyödyn verran. Niiden omistajat ovat palkansaajia, eli veronmaksajia, jotka joutuvat maksamaan isomman osan veroista, kun yritysten verotus ei tällaisten kuvioiden vuoksi onnistu. Lisäksi verosuunnittelu vääristää talouden toimintaa, kun kaikki yritykset eivät voi samaa etua saada. Pidemmällä aikavälillä myös eläkeyhtiöiden tuotot laskevat.

Ehtaa hölmöläisen peiton pidennystä. Eläkkeensaajat varastavat itseltään eläkevakuutus- ja pääomasijoitusyhtiöiden avustuksella. Voisi kuvitella, että jälkimmäisten työntekijät nappaavat välistä kohtuullisen korvauksen.

Yllä oleva kuvio lienee jonkin sortin normaali, koska valtaosa pääomasijoittajista on institutionaalisia - siis eläkerahastoja.

Käyttäjän TeemuNurminen kuva
Teemu Nurminen

Kirjoituksessa ei oteta huomioon sitä, että sähköverkko on tiukasti säänneltyä monopolitoimintaa, eikä siinä oikein voi esittää mitään tuottovaatimuksia. Energiavirasto sanoo, paljonko voittoa saa kerätä, ja se on siinä sitten.

Energiavirasto nosti vuodenvaihteessa sallittavaa verkon tuottoa, ja Caruna nosti hinnan tätä vastaavalle tasolle. Saman olisi tietysti tehnyt myös Fortum. Näin ajatellen hallitus on oikeassa - samat hinnat olisivat kenellä tahansa omistajalla.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Kiitos kommentistasi. Olet oikeassa, vaikka se ei kuitenkaan ole kirjoituksen pointti. Ulkomaisen pääomasijoittajan kohdalla olisi kuitenkin outoa käytöstä, jos hän ei tekisi maksimikorotuksia.

Kirjoitukseni pointti oli se, että ostohinnan ja tuottojen suhde on sellainen, että korotuksia tulee. Ja toisaalta Caruna on ollut myös ainoa sähköyhtiö, joka noin suuren korotuksen on tehnyt, eli emme voi mitenkään varmasti sanoa, että myös Fortum olisi saman tehnyt.

Ehkä tärkeämpää on pohtia tuon TTIP:n (EUn ja USAn vapaakauppasopimus, joka tarjoaa investointisuojan) seurauksia; voidaanko vastaavassa tilanteessa enää asettaa rajoituksia hinnankorotuksille jälkikäteen, kuten Suomessa nyt pohditaan? Mielestäni se on vähintään kyseenalaista jopa ilman TTIP:tä.

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen

Maksimituotto ei ole mielekäs kriteeri. Vapaan hinnoittelun tuootot häviävät helposti ja tyypillisesti tehottomuuteen. Tuotot voi myös keplotella ulos yrityksestä tarkoituksellisesti huonoilla ostoilla tai alihankinnoilla.

Käyttäjän TeemuNurminen kuva
Teemu Nurminen

Olen ymmärtänyt niin, että Energiaviraston valvontamallissa siirtoyhtiön odotetut kulut lasketaan sähköverkon ominaisuuksien perusteella, ts. katsotaan, millainen verkko yhtiöllä on, ja paljonko sen odotettavat huolto- ja muut kustannukset ovat. Kun "kohtuullisen tuoton" määrityksessä käytetään todellisten menojen sijaan laskennallisia menoja, ei yhtiö pääse keplottelemaan voittoa piiloon. Jos todellinen tuotto on huonompi kuin (tiukasti määritelty) laskennallinen, ei yhtiö saa edes sitä muutamaa prosenttia voittoa.

Näin olen ymmärtänyt, mutten ole tästä ihan varma. Toivottavasti joku korjaa jos meni pieleen. Tarkka kuvaus löytynee jostain 100-sivuisesta dokumentista Energiaviraston sivulta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tärkeää olisi avata koko kuvio nyt kunnolla. Investointiin nähden Carunan tuotot ovat huippumatalat ja onkin jännä nähdä mikä korotusten todellinen vaikutus tulokseen on. Ei pidä syytellä ennenkuin tutkii. Entä jos Caruna puhuukin totta ja lain edellyttämät maakaapeli-investoinnit vain maksavat paljon?

He itse esittivät lain vaatimien investointiensa ylittävän poistot huikealla sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Liikevaihtoon verrattuna tuo on huikea summa.

Verokuviot ovat oma hommansa, mutta kun omistajina ovat eläkeyhtiöt, sillä ei ole niin suurta merkitystä. Julkinen sektori siirtelemässä rahaa taskusta toiseen.

Edit. Mielenkiintoisen lisänsä soppaan tuo Carunan kaksi vuotta jatkunut liikevaihdon lasku. Yhteensä liikevaihdosta on hävinnyt parissa vuodessa 10%. Nyt jos hintasääntely perustuu pääoman tuottoon, tässä on luotu käytännössä hirviö joka automaattisesti nostaa sähkön hintaa taantumassa, jossa kulutus laskee. Jos verrataan vuoden 2012-2014 tapahtuneita muutoksia, Carunalla on käytännössä tuotossaan noin 24M€ ja liikevaihdossaan noin 110M€ vaje.

Excelillä laskien Carunan pitäisi (2014 taloustietojen perusteella) nostaa hintojaan 47,5% yltääkseen vuoden 2012 pääoman tuottoon - olettaen että pääomassa ei olisi tapahtunut muutoksia.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Pekka:) "Entä jos Caruna puhuukin totta ja lain edellyttämät maakaapeli-investoinnit vain maksavat paljon?"

Harva yritys voi nostaa hintoja rapiat 20% etukäteen ja perustella korotusta investoimalla uuteen.

Miten käy pankkiparkojen, finanssitalouden, sijoittajien. Nehän ovat tämän logiikan mukaan tarpeettomia. Makkaranmyyjä torin kulmalla nostaa hintoja saadakseen uuden rasvakeittimen, Voi olla, että asiakkaat haihtuvat ja menevät vastakkaiselle kulmalle.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Nyt olisi valtiolla hyvä tilaisuus korjata Kataisen kepponen. Kun kuitenkin kaikki ilmojen halki kulkevat kaabelit pitää ennemmin tai myöhemmin kaivaa maahan niin pitäisi valtion toimesta alkaa niitä sinne laittamaan ja antaa carunan( vai mikä se oli) nuolla näppejään. Tuskin näin isoon operaatioon on muilla varaa ja saataisiin maalle tärkeä sähköverkko takaisin valtion hallintaan ja täysin laillisesti.

Jukka Laine

Olisiko ollut järkevää pitää omistus kotimaisissa käsissä kansantaloudenkin näkökulmasta.

Nyt voitot ja verotuotot valuvat ulkomaille, vaihtotaseen vaje kasvaa ja pienituloiset joutuvat leikkaamaan kulutustaan ja tulonsiirtojenkin tarve kasvaa.

Meillä kun on konsensus, niin asioista ei tarvitse keskustella. Puhutaan vaan, kuinka fantastisen hienoa on, kun joku muu lainaa rahaa sähköverkon investointeihin meidän puolesta.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Siis mehän kotiutettiin voitot ja verotulot jo vuosikausiksi etukäteen. Kupattiin ostajaa niin, että sen on pakko nostaa hintoja, jos haluaa rahansa takaisin.

Sehän koko ton kirjoituksen pointti oli. Jos siis olin oikeassa. :)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Rahat saa takaisin ja vähän enemmänkin, kun myy osuutensa verkkomaksuin hyvin hoidetusta monopolista. Kohtuus tuotoissakin pitää olla, jopa siellä rahoittajapuolella, joilla on näinä kuplien aikoina vaikeuksia tunkea rahojaan yhtään minnekkään. Eikös Ruotsissa ja Japanissa ole jo negattiviset korot keskuspankkitalletuksille.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Voihan sen noinkin ajatella. Mihin rahat menivät? Maksoiko Fortum osinkoja miten paljon valtiolle, joka käytti ne budjetin paikkaukseen. Siirtoverkoilla olisi oltava omavaraisuusarvo.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Laitan tänne saman tekstin kuin toiseenkin blogiin (Heikki Vestman), jossa oli hyväksymispakko käytössä. Tästä syystä kirjoitukseni vastaa samalla kahteen blogiin, joten olkaa lukijat tarkkoina.

Ajatellaan asiaa valtion näkökulmasta.

Kirjoituksen mukaan verkon kokonaisinvestointitarve on 3,5 mrd€. Hienoa, tätähän valtio juuri haluaa, lisää investointeja.

Korotukset vaikuttavat myös verotuloihin arvonlisäverotuksen kautta. Suuret korotukset tarkoittavat suuria lisätuloja arvonlisäverojen kautta. Hienoa, tätähän valtio juuri haluaa, lisää verotuloja.

Onko siis uskottavaa, että hallitus haluaa tehdä asialle jotain?

Kirjoittajan mukaan aina voi kilpailuttaa sähkönsä. Jo nykyään itse sähkön osuus taitaa olla alle kolmannes kokonaishinnoista. Jatkossa osuus vain laskee. Mutta kyllä, aina kannattaa kilpailuttaa.

"Taannehtivuuskieltokin astunee kuvaan jo päätettyjen hinnankorotusten osalta."

En tiedä, että onko yritysten kohdalla parempi suoja, mutta kyllä esim. eläkkeiden elinaikakerroin otettiin käyttöön takautuvasti. Perusteet saa jokainen kaivaa itse.

Kohtuullinen palkkio tulee olemaan vaikeasti määriteltävissä. Jo nyt kikkaillaan kirjanpitoa yrityslainoilla jne. Lisäksi laki sallii laajamittaisen verosuunnittelun. Välineitä yritysten tuloksen suunnittelussa työkalupakista löytyy. Löytyykö virkamiehiltä vastaavaa osaamista/mahdollisuuksia puuttua ongelmakohtiin.

Itse näen kansalaisen aseman erilaisten rahantekotehtaiden kohteena varsin ongelmallisina. Mikä ei ole kohtuullista ei voi olla lakikaan, tai jotain sinne päin.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Niinpä. Ja jotenkin en usko, etteikö valtio olisi osannut samaa laskelmaa tehdä etukäteen. Toisessa vaakakupissa oli velat, toisessa mukava kauppahinta. Siksi toi huutelu vaikuttaa niin tekopyhältä.

Tietty aina voi (ja pitää) pohtia, että mikä on yhteiskunnan kannalta pitkän aikavälin paras ratkaisu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tässä lainaus Sirpa Abdallahin blogista. Eiköhän siitä vastaus selviä.

Työ- ja elinkeinoministeriön sivulla lukee tiedotteessa 12.12.2013 muun muassa näin;

"Sähköverkkotoiminta on säänneltyä ja luvanvaraista liiketoimintaa, jota valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto. Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan. Hintojen kohtuullisuutta myös valvotaan neljän vuoden mittaisilla valvontajaksoilla. Lisäksi verkkoyhtiöiden edellytetään tehostavan toimintaansa ja alentavan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia kuluttajien eduksi, toteaa ministeri Vapaavuori 12.12.2013 energianeuvostosta Brysselistä."

"On hyvä, että uusi omistus löytyi suomalaisten institutionaalisten sijoittajien sekä ulkomaisten sijoittajien joukosta. Tämä osoittaa sen, että Suomi on houkutteleva investointikohde. Valtion kannalta miljardien panostus sähköverkkoon, joka ei tuo yhtään uutta työpaikkaa tai uusia verotuloja, olisi ollut kallis ratkaisu. Nyt kauppa vaikuttaa sekä turvalliselta että taloudelliselta, Vapaavuori päättää."

Tapani Lahnakoski

Minäkin kommentoin tuonne Vestmanin blogiin. (Onkohan hän ollenkaan huomannut, että kommentointi vaatii hyväksynnän?)

HELEN perustelee hinnankorotustaan näin:

"Helen perustelee korotusta sillä, että kantaverkkoyhtiö Fingridin veloittama kantaverkkomaksu nousi huomattavasti vuoden alussa, mikä aiheutti lisäkustannuksia. Myös Energiaviraston valvontamalli muuttui, mikä Helenin mukaan sallii isomman tuoton sijoitetulle pääomalle."

Miksi sitten Fingrid on nostanut hintojaan? Muuta syytä ei voi olla kuin tuulimyllyjen aiheuttama linjojen lisärakennus. Tuulimyllyt siis lisäävät tätäkin kautta sähkölaskujamme eikä vain jatkuvasti nousevien sähköverojen kautta. Kumma, että tämä ongelma ei tunnut porukkaa kiinnostavan, vaikka nuo rahat menevät täysin kankkulan kaivoon. Siirtomaksuista sentään saamme jotain vastinetta.

Jukka Laine

Rahapulassa kaikki on kaupan. Hinnankorotukset eivät jääne tähän koska investointeja ja tuottoa tarvitaan ja tulos nähdään myöhemmin.

Itse epäilen ettei poliittisissa ratkaisuissa ole aina otettu kokonaisuutta huomioon ja kansakunnan parasta ratkaisua, vaan lobbarit ovat saaneet tuotua omaa asiaansa parhaiten esille.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Virhe syntyi jo silloin kun Fortum pörssilistattiin (edullisesti tottakai!)

Valtiolla olisi nyt aivan huikea osinkokone, mikäli Fortum olisi pysynyt puhtaana valtionyhtiönä. Lisäksi Siperian seikkailut olisi pitänyt jättää väliin ja antaa Fennovoiman ydinvoimalupa Fortumille.

Nähtävästi valtio ei aja omaa etuaan, vaan sen sijaan meillä jyllää puoluekleptokratia.

Miten me enää eroamme Venäjän oligarkkitaloudesta?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Virhe syntyi kun Imatran Voima myytiin. Siitä kaikki alkoi.

Käyttäjän HeikkiJuhaniKaisti kuva
Heikki Kaisti

Näin se oli ja Vuori (henkilö joka oli saamapuolella) teki monta siirtoa Fortum/Neste puliveivauksissa. Me "hallintoalamaiset" emme voi tehdä mitään Kukaan ei ole kiinnostunut Markku Niemen tekemää hyvää analyysiä vuodelta 1982, jossa hän osoittaa, että monopolit hallitsevat sähkön myyntihinnan ja sähkö siirtohinnan. Pieni yhtiö joutui maksmaan sähkö myyntihinnasta paljon enemmän kuin suuret. Siirtohinnoissa jakeluverkko 400V osuus oli selvitetty, kuten myös muut suurjänniteen siirtohintojen osuus.
Eikö kukaan halua tai pysty selvitämään näiden monopoliyhtiöiden Tasetta ja tuloslaskentaa 1983-2014.Energiavirasto ei kuulema voi antaan näiden monopoliyhtiöiden tulosta ja tasetta eikä varsinkaan miten niihin on päädytty.Verovirasto voi koska tahansa puuttua tavallisten yhtiöiden verosuunnitteluun. Tämä tapahtuu siten, että verolain 56 pykälä tai jokin sen suuntainen määrää veron, josta voi yritää valittaa

Käyttäjän PetriSutinen11 kuva
Petri Sutinen

Merkittävää on, että sijoittajat haluavat sijoituksilleen hyvää tuottoa. Eläkerahaston johtoporras saa kyytiä, jollei se kykene täyttämään sijoittajiensa tuotto-odotuksia.
Carunan tapauksessa Kanadalainen OMERS (Ontariolainen eläkesäästökeskus) ja First bank of Australia ovat viime kädessä tiukassa syynissä kotimaissaan sijoitustensa onnistumisesta.
Pohjalla on kaksinaismoralismi ja merkantilistinen toive - omat eläkerahastot saataisiin tuottamaan ja omat maksut silti pitäisi saada tiukasti omaan budjettiin.
Taitaa olla kuitenkin vähän "joko tai" eikä pikemminkin "sekä että". Carunan perustus ja Fortumin vanhan verkon myynti tuotti valtiolle huikean tuoton, joka sitten suli jo alle puolessa vuodessa valtion jatkuvaluonteisesti ja rajusti alijäämäiseen budjettiin.
So what. Sitä saa mitä tilaa. Jokainen haluaa sitä mistä on itse lujasti maksanut. Kuluttaja jää lopulta välikäteen.
Oliko syy valtion budjettialijäämä - verkon myynti - vai moraaliton sijoittaja. Hyvä pohdinnan aihe sinällään, aidosti.

Oma mielipide: housuun kusemisesta ei jää onnellisia ratkaisuita jäljelle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sähkönsiirron keskihinta on Suomessa n. 6,5 senttiä / KWh.
Carunan uudet hinnat vastannevat tätä hinnoittelun keskimääräistä tasoa.

Kaupan syntymiseen kai vaikutti se, että Fortum tarvitsi todella kipeästi rahaa, mutta miksi ? Olivatko taustalla yhtiön Venäjä-operaatiot ?

Tapani Lahnakoski

Varmaan venäläinen vesivoima oli tähtäimessä, kun siitä saa sivussa vielä mukavasti päästöoikeuksia myytäväksi.

Sähkön siirtohinta ei ole missään 6,5 senttiä/kWh. Etkö ole huomannut, että siinä on 2,7937 senttiä sähköveroa (alv 24%), joka on päätetty laittaa siirtohinnan laskuun?

Caruna lähetti kirjeen uusista hinnoistaan.

Yleissiirto: 3,14 c/kWh.

Yösiirto: päivä: 3.08 c/kWh, Yö: 1,83 c/kWh.

Kaikissa alv mukana.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sähkön siirto + vero 2,7937 senttiä / KWh = n. 6,5 c / KWh
ALV sitten tämän päälle.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #32

Noinhan se menee eli puolet on siirtomaksua, loput veroja. Sitten tulee alv vielä energialle.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #32

Pohjois-Karjalan siirtohinta on ollut jo vuodelta 2015 4,13 senttiä + vero 2,7937 eli 6,9237. Tähän 17,89/kk kuukausimaksua. Uusista nostoista ei ole tietoa. Siis jääkö Carunan hinnat nostonkin jälkeen alle PKS:n hintojen. Syrjäseutulisää tässä maksetaan?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Suomen Uutisissa olevassa kirjoituksessa on pääteltävissä tästä kirjoituksen osasta tavoitteet;
"Totta kai omistaja haluaa tuottoa, mutta Fortum on päättänyt haluavansa lähteä hakemaan uutta korkeampaa tuottoa uudesta liiketoiminnasta, kuten puhtaasta sähköntuotannosta ja siihen liittyvästä tekniikasta. Yhtiö haluaa keskittyä sähköntuotantoon, ei sen siirtoon, joka kattaa sen tuotoista vain noin viidenneksen. Perustettava uusi yhtiö perustetaan Suomeen ja se maksaa veronsa tänne."

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-fort...

Ilmeisesti kyseessä oli Venäjälle perustettu liiketoiminta ja sen kannattavuus. Tästä Kauppalehdessä kirjoitus maaliskuussa 2014 eli n. 3 kuukauden kuluttua hallituksen myönteisestä päätöksestä.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/fortumin-riskit-...

Jukka Laine

Fortumin näkökulmasta pääomalle pitää saada korkeampaa tuottoa. Siinä ei ole mitään epäselvää. Politiikot eivät halunneet valtion omistaman yhtiön nostavan sähkölaskua kansalaisille. Nyt syy menee ahneuden piikkiin.

Kansantalouden ja huoltovarmuuden näkökulmasta voi miettiä oliko viisasta myydä verkko ulkomaisille pääomasijoittajille. Kataisen johdolla mentiin usein sieltä missä aita on matalin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pelkäätkö ulkomaisen pääomasijoittajan kelaavan kaapelit kerälle kriisitilanteessa, vai miksi mietit?

Jukka Laine

Kalliimpi energia hyödyttää koko kansantaloutta?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Ymmärrän vastauksesi hyvin, kysymyksestäni oli todella vaikea ymmärtää sen liittyneen huoltovarmuuteen. Pahoittelen huolimatonta kommunikaatiotani.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tietämättömyys omasta poliittisesta yhteiskuntajärjestelmän toimivuudesta ,että järjestelmä ei toimi, eikä talous sekä yhteiskunta pysy tasapainossa, mitkä on oman maan talouden faktat ,sekä mitä ongelmia tämä holtiton päätöksenteko on tänä päivänä, myös 2007 Tupo ratkaisu on kääntynyt itseään vastaan, ei mikään viisas raha ala tätä rahoittamaan, varsinkin kun kansallisomaisuutta on menetetty/myyty satojen miljardien edestä ulkomaille, joka mahdollistaa veronkierron, tämä usko demokratiaan on menetetty, ja nyt haetaan joka taholla syntipukkia

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Toisaalta verkosta saatiin hyvä hinta, ja ehkö se ostetaan jossain kohtaa takaisin - vaikka alennuksella kuka tietää? ;)

Mun mielestä tässä kohtaa on hyvä pohtia ennen kaikkea mikö on ostajan suoja, jos kaupan jälkeen estetään hintojen nosto. Koska TTIPn mukana investointisuoja olis tulossa.

Viimeistään silloin näitä kysymyksiä joudutaan joka tapauksessa pohtimaan. Joko ennen tai jälkeen kaupan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Erittäin hyvät havannoinnit.

Kovin vähän on keskusteltu ostohinnan 2,55 miljardia euroa suhteesta ostoksen laatuun. Joka tapauksessa Fortum teki ilmiselvästi hyvät kaupat valtioneuvoston hyväksyessä ostotarjouksen.

Tapani Lahnakoski

Voinemme sanoa siis hallituksen tehneen piiloveronkorotuksen siirtohintojen muodossa.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi Vastaus kommenttiin #22

Vähän siltä tuo vaikuttaa. Tosin pitää muistaa, että raha itsessään jäi fortumille. Aika näyttää mikä on lopullinen totuus.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Yhteiskunnan kannalta ei ole mieltä kaivaa kalliisti harvenevalla maaseudulla ilmajohtoja maahan, mutta Carunan kannalta on: näin verkosta tulee niin megalomaanisen arvokas, että tähän kultamunaan yhteiskunnalla ei ole enää mitään mahdollisuutta. Kyllä uusliliuksia naurattaa poliitikkojen ja kansalaisten naivius.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Todella hyvä huomio. Voi olla että sijoittajat näkivät saumat juuri tuossa investointien lainsäädännöllisessä nopeuttamisessa. Itse liiketoiminnalla ei voi tehdä juuri voittoa, mutta omistaja-arvoa voi - ja pitää poliittisen päätöksen vuoksi - kasvattaa ennätystahtia monopolimarkkinalla.

Janne Suuronen

Sijoittaja saa Carunasta omansa pois, kun myy toiminnan eteenpäin. Siten aloituksessasi käyttämä 150-vuoden takaisinmaksuaika on harhaanjohtava. (Korvaus- ja uusinvestoinnithan jo ovat voitosta pois). Tai jos Caruna uusinvestoi jo nyt, niin tullevat sitten tulevaisuudessa saamaan myyntivoittoakin.

Siihen asti tiedossa on ulkomaiselle omistajalle de-facto riskitön 2,5%:n tuotto ja minkä me pakkoasiakaskuluttajat veroluontoisena maksuna joudumme tilittämään. Nyt sitten vielä tuota tuottotasoa korotetaan, vaikkakin huoltovarmuuden varjolla.

Suomen valtion pitkien lainojen korko on pienempi ja mitä matalampaa korkoa olisin mieluummin maksellut. Vertaus yksinkertaistaen.

Tähän liittyy myös Suomen talouden elvyttäminen tai tässä tapauksessa anti-elvyttäminen. Kansantaloudestamme maksetaan pakkoveron tapaisessa muodossa ulkomaisiin käsiin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Vastaa suuruusluokaltaan Kreikan lainojen korkotappiota Suomen valtiolle.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Varmaan näin jos ostaja löytyy. Tietty jos valtio asettaa hintakaton, niin tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi.

Sitten toi kansantalouden vuoto. Tässä keskustelussa hämmentää se, että koko ajan puhutaan miten raha ei jää Suomeen. En siis puolusta verokikkailua, mutta pitää huomioida että edelleen ollaan melkein 2500 miljoonaa plussalla...eli jonkin aikaa saavat pakkoverot jyllätä, ennenkuin kauppahinta on kuolletettu. :)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Eiköhän tuo rahamäärä ole jo mennyt Venäjän investointeihin?
Hyvä jos edes on riittänyt. Suomeen tuskin on jäänyt talouden pisistysruiskeeksi mitään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #35

Fortumilla kai pitäisi olla massia. Möivät myöhmmin mm. verkkotoiminnot Ruotsista 6,6 miljardin euron hintaan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Eikös nyt ole niin, että vaikka kotimaiset eläkeyhtiöt olisivat ostaneet koko roskan itselleen (velkarahalla toki), tuottotavoiteita pitää ruuvata silti ylöspäin korkokulujen takia?

Korjatkaapa joku jos olen väärässä. Toinen mikä kiinnostaa on että minkä kautta esim. Keva omistaa osuutensa tuosta Suomi Power B.V:stä vai mikä olikaan...

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Miksi eläkeyhtiöt olisivat ostaneet velkarahalla?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Miksi käyttää muuta tuottavaa varallisuutta siihen kun markkinoilta saa halpaa rahaa ja tuottokin on täysin varmaa?

Eihän kansalainen näistä kuvioista saa mitään tietoa mistään...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Aito yritys ei voi nostaa hintojaan etukäteen ja perustella sillä, että investoi uuteen. Laittaa asiakas maksamaan förskottia. Mihin näitä sijoittajia enää tarvitaan.

Carunan veronkierto on häpeällistä. Sähkö on olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa. Infraa, hyvinvointia. Yhteiskunnan on määrättävä pelisäännöt.

Näitä isoja kansainvälisiä sijoittajia tunkee tällä hetkellä maahamme vähän joka raosta. Kaikki liiketoiminta esim. terveydenhulto jossa maksajana on julkinen talous, veronmaksaja sinä minä ja joka on lainsäädännöllä turvattu, no se on hiton varmaa ja tuottoisaa liiketoimintaa. Euron lääkärimaksu vankiloissa, voi kiesus. Pitääkö ne meitä suomalaisia ihan tyhminä.

TTIP sopparia ei saa hyväksyä, mikäli siinä on tuo investointisuoja velvoite mukana. Se ei sovi eurooppalaiseen kulttuuriin. Se on päinvastoin kuin annetaan ymmärtää, jarruttava tekijä taloudelliselle toimeliaisuudelle. Estää kehitystä....

Onneksi ja toivon, että tämä ymmärretään suurissa jäsenmaissa. Sen jälkeen kun japanilaiset 1960-1970 yllättivät jenkit housut kintuissa. He oppivat vikkelästi keksimään ja suojaamaan omaa tuotantoaan erilaisin kepulikonstein. Piiloprotektionismi elää ja voi hyvin jenkkilässä.

Kansallinen turvallisuus voi olla monella tapaa uhattuna.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pääomaintensiivisessä bisneksessä on ihan normaalia varautua tuleviin investointeihin etukäteen. Näin tekevät käytännössä kaikki. Isoilla asunnon vuokrausta harjoittavilla yhtiöillä on esimerkiksi ihan kirjattu tuleviin korjauksiin hinta neliövuokriin. Velalla pelaaminen voi liittyä lähinnä pääomarakenteen optimointiin.

Veronkierto on toki ikävää mutta sekin kannattaa panna mittasuhteisiin. Suomeen tuli pari miljardia ulkomaista rahaa, ja jos vaikka efektiivinen veroaste olisi parin prosentin sijaan 12%, tai vaikka 20%, kauppahinnan nimellinen kuoletus olisi satojen vuosien projekti. Suomelle olisi huomattavasti edullisempaa tehdä noilla miljardeilla (valtionhan ne käytännössä ovat, sillä Fortum on valtion omistuksessa yksinkertaisella enemmistöllä osakkeista ja ko. Firman kokonaisveroaste on yli 70% luokkaa) jotain järkevää kuten rakentaa kasvukeskuksiin asuntoja kuin torpata investointi verotuksella. Sikäli mikäli verotus nyt olisi estänyt kaupan. Ainakin se olisi tehnyt ostajalle tästä vielä omituisemman kaupan.

Mutta hei. Suomalaisetkin ovat tehneet paskoja kauppoja niin mikseivät sitten muut?

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Totta, me ollaan myyty kännykät jenkkeihin ja verkot kandaan. Ei tää ihan paskasti mennyt. :D

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Sinänsä oikein, mutta kuitenkin väärin. Yksityiset taloyhtiöt eli periaatteessa osuuskunnat vaikka Oy: nimikkeen alla toimivatkin. Ottavat lainaa investointeihin, tarpeen mukaan. Lainaa maksetaan takaisin korottetuina vastikkeina. Vastike voidaan tottakai uudessakin yhtiössä mitoittaa hiukan yli ja kasvattaa pientä vararahastoa pahan päivän varalle. Asukkaat ovat omistajia, osa kokonaisuutta.

Vuokrataloja pyörittävät firmat. Esim. yksityiset lääkärikeskukset, jotka rakennuttavat taloja filippiiniläisiä hoitajiaan varten saavat joka tapauksessa vuokratuottoihin yhteiskunnan tukea asumistukien myötä. Eivät ne mitään työsuhdeasuntoja ole. Tuottavia investointeja. Mitä vähemmän maksat palkkaa sitä enemmn saat vuoratuottoja, karrikoiden.

Näissä etukäteismaksuissa tuppaa usein käymään niin, että ne on kupattu jo ajat sitten ihan muuhun ennen kuin rahalle löytyy todellista tarvetta. Asumisoikeusyhtiöt ovat tästä hyvä esimerkki. Ei käynyt ihan niin kuin piti. Sama melkovarmaan Carunan kanssa. Aikaahan on.

Tässä on se pieni ero ahneuden ja kohtuullisuuden raja.

Caruna lienee hyvä esimerkki siitä, miten näiden isojen sijoittajaien ego ei kestä, että taidettiin tehdä huono diili. Sitähän se käytännössä on. Sijoitettuun pääomaan nähden suoranainen töppäys. Tästä tarjoan kaljan Sinulle.

Fortumin kannattaisi tehdä ostotarjous, sellaiset 20 milliä ja sopia näiden kotimaisten omistajien kanssa tappioiden minimoinnista. Olisi kiva seurata kärpäsenä katosta minkälaista älämölöä sikarinsavun takaa kuuluu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomeen tuli pari miljardia ulkomaista rahaa"

Toinen asia on minne Fortum nämä miljardit tunkee, ehkä taas Venäjälle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On kerrassaan surkuhupaista huomata yleisen keskustelun taso ja ymmärrys tässä asiassa. Valtion enemmistöomisteisessa Fortumissa päätettiin kohdentaa kokonaisuudessaan voimavarat energiantuotantoon sekä sen kehitämiseen ja myydä n. 20 % osuus liikevaihtoa tuottavasta, mutta vain 2 % tulosta tekevästä sähkönsiirron osuudesta. Fortum sai verkkojen myynistä sekä Suomessa, että Ruotsissa n. 9 miljardin euron kauppasummin varoja yhtiön omiin investointeihin jatkossa.

Fortumin omistuksesta hieman yli 50 % on valtion omistuksessa.

Carunan toimien sijasta olisi fiksumpaa kysellä, miten sähköverkkotoimintanasa myynyt valtioenemmistöinen yhtiö on käyttänyt miljardinsa ?

Aikanaan, kun Yara osti Kemiran Grow How:n tuotannon vain hieman yli 200 miljoonalla eurolla, ei juurikaan kukaan eikä napissut 50 % korotetuista lannotteiden hinnoista parin vuoden kuluttua - paitsi maanviljelijät.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Carunan tapauksessa tulee esille selvästi suomalainen paradoksi. Me haluaisimme maahan ulkomaisia investointeja ja rahaa, mutta nämä eivät saisi tuottaa mitään ja veroja kuitenkin tulisi maksaa maksimaalisesti.

Jos Caruna olisi nyt esim. suomalaisten kuntien ja kaupunkien omistuksessa, ei kukaan katsoisi tarpeelliseksi kyseenalaistaa hinnankorotuksia pienissäkään määrin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

http://yle.fi/uutiset/fortum_myy_sahkoverkot_255_m...

Edelliseen kommenttiisi liittyen tuo tuottoprosentti on linkin uutisen mukaan kyllä muuta kuin 2%.

Ei kysymys ole siitä, ettei yritys saisi tuottaa mitään, vaan kyse on kohtuudesta. Toinen asia on taas siinä, että jos laki sallii toiminnan, niin silloin vika on lainlaatijoissa. Laki sallii myös verokikkailun, joten poliitikkojen on syytä katsoa peiliin. Toisaalta, jos kaikilla olisi mahdollisuus minimoida verotettavat tulonsa lähelle nollaa, niin minkälainen julkinen sektori meitä silloin palvelisi?

Kyllä kuntien ja kaupunkien tekemiä yhtiöittämisiä vastustetaan jatkuvasti, koska muutoksen myötä hinnat ovat pääosin nousseet reippaasti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kirjoitin, että Fortumin olessa aiemmin sähköverkkojen omistaja tuotto oli tuon 2 %, joka ei ollut yhtiön visioihin nähden tuolloin riittävä.

Kuntien ja kaupunkien omistamat verkkoyhtiöt tekevät jo ennestään nettotulosta jopa yli 30 % liikevaihdosta ja suunnittelevat nyt hintojen korotuksia tämänkin päälle.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #53

Eikö tuossa linkin uutisessa puhuta juuri Fortumin tuotoista?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #54

Olet oikeassa. Aina ei pitäisi luottaa esillä oleviin teksteihin.

https://www.fortum.fi/fi/media/pages/fortum-myy-su...

Tuon mukaan kauppasummalle 2,55 miljardin euron vertailukelpoinen liikevoitto olisi n. 6 %. Mikä lienee vertilukelpoinen liikevoitto ja mikä lienee sitten verkkotoiminnan nettotulos ?

Joka tapauksessa tässä tehtiin kauppa yrityksestä, jonka liikevaihto oli v. 2012 vain 321 miljoonaa euroa 2,55 miljardin hintaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #55

Pitäisi varmaan myös tutkia tasetta, mutta en nyt ehdi moiseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #56

Niinpä. Erikoinen asia on, että Fortumin aikana verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli v. 2012 321 miljoonaa euroa ja Carunan liikevaitho oli v. 2014 vain n. 230 miljoonaa euroa ?

Fortumilla nähtävästi oli verkkoliiketoiminnassaan myös muita yhtiön liiketoimintoja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Carunan liikevaihto ja liikevoitto% on laskenut kaksi vuotta putkeen. Pääoman tuotto on tällä haavaa alle 2%.

Käyttäjän FrankRussi kuva
Frank Russi

Jari, toi kohtuus on mielenkiintoinen asia. Vähän samaa asiaa tuli pohdittua, kun lukaisin tänään iltalehdestä Sipilän haastattelun. Sen verran mietityttyi, että avauduin yhden uuden tekstin verran. Mietin siinä hieman verotuksen minimointia suhteessa valtion verotuloihin.

Jotenkin tuntuu että kohtuus on erityisen vaikea asia sellaiselle, jolla on enemmän kuin tarvitsee. :/

Toimituksen poiminnat